Miten musta tuntuu ettei kukaan ota mua tosissani? Jos yritän purkaa jollekin huoliani, vaikuttaa siltä ettei ketään voisi vähempää kiinnostaa ja ettei kukaan välitä. Kaipaisin nyt kaikista eniten sympatiaa ja kuuntelijaa, mutta ei oikeastaan ole ketään kelle voisin asioitani vuodattaa. Tuntuu ettei kukaan oikeasti ymmärrä ja ehkä asia onkin niin. Tiedän kyllä sairastavani anoreksiaa, vaikken sitä usein edes itselleni myönnä. On vain kaksi ihmistä, joille olen asiasta puhunut. Molemmat olivat kyllä huolissaan sillä hetkellä, mutta ei mennyt kauaakaan kun he ilmeisesti unohtivat asian kokonaan. Se satuttaa eikä paranna oloani yhtään. Tuntuu siltä että vaikka sanoisin tekeväni itsemurhan, kukaan ei välittäisi vaan pitäisi sitä säälittävänä huomionhakuna.

Anteeksi heikko hetkeni.